Gastroskopia on ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystystoimenpide. Gastroskopia tehdään taipuisalla tähystimellä, jonka avulla lääkäri pääsee tutkimaan ihmisen yläruoansulatuskanavaa.

Gastroskopia

Gastroskopia-tutkimuksessa taipuisa tähystin laitetaan nielun kautta ruokatorveen, josta edetään mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen. Yleensä tutkimukseen liittyy koepalojen otto, jolloin koepalat tutkitaan laboratoriossa.

Gastroskopia ei tyypillisesti ole lainkaan kivulias, mutta nieluärsytyksen aiheuttaman yökkäilyn vuoksi se voi tuntua epämiellyttävältä. Myöskään koepalojen ottaminen ei aiheuta kipua.

Gastroskopia-tutkimuksessa mahalaukkuun laitetaan ilmaa, mikä tuntuu turvotuksen tunteena tutkimuksen aikana. Tutkimuksen päätteeksi valtaosa ilmasta saadaan imettyä pois.

Aiheita gastroskopia-tutkimukseen

Gastroskopia eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystysvoi olla tarpeen, jos ilmenee:

  • toistuvaa oksentelua tai pahoinvointia
  • nielemisvaikeutta tai -kipua
  • verioksentelua
  • laihtumista
  • anemiaa
  • runsasta tulehduskipulääkkeiden käyttöä
  • epäselvää rintakipuilua
  • jatkuvaa tai toistuvaa närästystä.

Tutkimukseen on syytä hakeutua myös, jos epäilee keliakiaa tai ruoansulatuskanavan yläosan vuotoa.

Kontrollitutkimuksena gastroskopiaa käytetään keliakian, mahahaavan ja vaikean ruokatorvitulehduksen paranemisen varmistamisessa sekä tiettyjen yläruoansulatuskanavan sairauksien seuraamisessa. Jos helicobakteerin häätöhoito on toistuvasti epäonnistunut, voidaan gastroskopian yhteydessä ottaa näytteet helicobakteeriviljelyä varten.

Kolonoskopia

Yleisimmät syyt, joiden vuoksi paksusuolen tähystys tehdään

  • verta ulosteessa
  • pitkittynyt ripuli
  • peräpukamavaivat
  • suolentoiminnan muutokset
  • anemia eli matala hemoglobiini
  • kasvain eli tuumori, joka on todettu röntgenkuvauksella
  • suolen sisällön muuttuminen nauhamaiseksi
  • sädehoidon aiheuttama tulehdus ja verenvuoto
  • peräaukon haavaumat
  • pitkään jatkuneet vatsakivut
  • tulehduskäytävät eli fistelit
  • veriripuli eli meleena

Seurantatutkimuksina

  • hyvänlaatuisten rauhaskasvainten eli adenoomapolyyppien seuranta
  • kroonisten suolentulehdustautien seuranta (Colitis ulserosa, Crohnin tauti)
  • leikatun paksu- ja peräsuolisyövän seuranta

Tutkimuksen kulku

Paksusuolen tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä eli skoopilla. Skoopissa on kameran lisäksi huuhtelu-imu- ja toimenpidekanava. Skooppi liukastetaan puudutusgeelillä ja viedään paksusuoleen potilaan maatessa vasemmalla kyljellään. Tavoitteena on edetä ensin paksusuolen alkuosaan ja sitten palata hitaasti tarkastellen takaisinpäin. Takaisin tullessa otetaan myös näytepaloja. Skoopin etenemistä seurataan monitorista. Suolen mutkikkuudesta riippuen tutkimuksen kesto vaihtelee 20 minuutista tuntiin. Suolen mutkissa tähystin saattaa venyttää suolta ja tämä aiheuttaa potilaalle kipua. Näytepalojen otto ei ole kivuliasta.

Kolonoskopian onnistumisen edellytyksenä on suolen hyvä tyhjentyminen. Huonosti tyhjentyneen suolen limakalvoa on hankala tarkastella, lisäksi ulostekokkareet tukkivat helposti tähystimen imukanavan. Tämän vuoksi tyhjennysohjetta tulee noudattaa kirjaimellisesti. Erityisen tärkeää on juoda riittävästi ja välttää siemeniä sisältävien kasvisten ja marjojen (kuten kurkku, viinimarjat, tomaatti, kiwi, viinirypäleet) nauttimista viikon ajan ennen tutkimusta (siemenet saattavat olla mainitun ajan suolistossa).

Kolonoskopiassa nähdään mm. suoliston tulehdusmuutokset, haavaumat ja kasvaimet. Paksusuolen tähystyksen yhteydessä voidaan tehdä toimenpiteitä:

  • polyypin eli limakalvokasvaimen poisto
  • suolen ahtauman laajennus
  • peräpukamien sidonta
  • löydöksen esim. kasvaimen tai tulehdusalueen merkkaus
  • vierasesineen poisto